Kestävä sijoittaminen on maailmanlaajuinen trendi, joka kehittyy vauhdilla eteenpäin. Se on lähtenyt liikkeelle yksinkertaisista uskonnollisista ja eettisistä rajoitteista, mutta nykyään se nähdään kokonaisvaltaisena sijoitustoiminnan ohjaajana. Kestävästä sijoittamisesta käytetään usein myös muita termejä, kuten vastuullinen sijoittaminen, eikä sillä ole virallista määritelmää. Yleisimmin kestävällä sijoittamisella viitataan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien tekijöiden (eng. ESG) huomioimiseen sijoituspäätöksiä tehdessä.

Tämä on toinen Scandinavian Financial Research Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettu blogiteksti. Kirjoittajana on vastuullisuusanalyytikko Reeta Jutila, joka tutki Suomessa toimivien varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytäntöjään Pro Gradu -tutkielmassaan vuonna 2022. Tutkielman tulokset pohjautuvat Reetan tekemään kyselytutkimukseen, johon vastasi 24 varainhoitajaa. Tulokset kuvaavat kattavasti Suomessa toimivien varainhoitajien käytäntöjä ja vastaajien hallinnoivat varat muodostavat suurimman osan Suomessa varainhoitajien hallinnoimista varoista. Tutkielma palkittiin Finsifin myöntämällä stipendillä syksyllä 2022.

Tässä blogitekstissä perehdytään kestävän sijoittamisen regulaatioon ja viherpesuun, minkä lisäksi pohditaan, miten henkilöstörahastot voivat ottaa kestävyyden huomioon sijoitustoiminnassaan.

Kestävän sijoittamisen regulaation seuraaminen on haastavaa

Kestävän sijoittamisen regulaatio on tällä hetkellä suuressa muutoksessa. Aikaisemmin kestävää sijoittamista ei ole juurikaan säännelty, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Sääntelyä kehitetään ympäri maailman, mutta erityisesti EU:n luoma regulaatio vaikuttaa Suomessa toimivien varainhoitajien ja sijoittajien toimintaan. Vuonna 2001 EU julkaisi strategian kestävälle kehitykselle ja sen jälkeen sääntely on laajentunut esimerkiksi EU:n vihreän kehityksen ohjelmalla (Green Deal), sekä viime aikoina vahvasti pinnalla olleella EU-taksonomialla.

Kestävän sijoittamisen regulaatio on kuitenkin vielä keskeneräistä, mikä aiheuttaa haasteita sen seuraamisessa ja tulkitsemisessa. Valtaosa tutkimukseeni osallistuneista varainhoitajista kokeekin kestävän sijoittamisen regulaation seuraamisen haastavaksi, sillä se vaatii paljon resursseja. Varainhoitajat näkevät regulaation myös eri tavoin, sillä osa uskoo sen olevan askel oikeaan suuntaan, kun taas osa varainhoitajista uskoo sen lisäävän jo olemassa olevaa hämmennystä toimialalla. Sääntelyä pitäisi yksinkertaistaa ja selkeyttää, minkä lisäksi raportointivaatimuksilla tulisi olla selkeä metodologia.

Viherpesu toimialan haasteena

Viherpesu tarkoittaa tuotteiden markkinoimista ympäristöystävällisempinä, kuin ne todellisuudessa ovat ja edellä kuvattu sääntelyn puutteellisuus osaltaan mahdollistaa tämän viherpesun olemassaolon. Myös varainhoitajat näkevät viherpesun ongelmana kestävän sijoittamisen toimialalla, sillä epämääräiset määritelmät sääntelyssä mahdollistavat subjektiivisen arvioinnin ja erilaisten metodologioiden käytön vastuulliseksi markkinoitujen sijoitustuotteiden takana.

Viherpesu on siis suuri haaste toimialalla ja onkin oleellista erottaa viherpesu aidosti kestävistä sijoitusvaihtoehdoista. Sijoittajan kannattaa suhtautua varauksella turhan positiivisiin mainoslauseisiin, minkä lisäksi kestäväksi markkinoituja sijoituskohteita kannattaa vielä tarkastella lähemmin ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Sijoitusrahastojen kohdalla kannattaa esimerkiksi tarkistaa rahaston kestävän sijoittamisen periaatteet, sekä perehtyä rahaston sisältöön. On myös hyvä arvioida varainhoitajan tai rahastoyhtiön omia kestävälle sijoittamiselle asetettuja tavoitteita ja sitoumuksia.

Tutkielmani perusteella varainhoitajat välttävät viherpesua toiminnassaan monin erilaisia keinoin.  Yleisimmin he kertovat harjoittavansa läpinäkyvyyttä ja korostavansa toimintansa tinkimättömyyttä. Osa varainhoitajista myös kertoo välttävänsä sijoitustuotteidensa kuvailemista turhan positiivisena ja käyttävänsä EU:n SFRD luokituksia varovaisesti. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti eri varainhoitajien välillä.

Miten ottaa kestävä sijoittaminen huomioon henkilöstörahastoissa?

Henkilöstörahaston tapauksessa kestävään sijoittamiseen voi vaikuttaa kirjaamalla kestävyydelle ehtoja sijoitussopimukseen, sekä valikoimalla yhteistyökumppanit sijoitustoiminnassa tarkasti.

Henkilöstorahastot voivat toteuttaa useita erilaisia kestävän sijoittamisen strategioita toiminnassaan. Henkilöstörahasto voi esimerkiksi kirjata sijoitussopimukseensa, mihin rahastoyhtiö ei saa sijoittaa ja näin toteuttaa poissulkemista. Liian ehdottomia rajauksia kuitenkin kannattaa välttää, sillä se tekee sijoittamisesta haastavaa. Jos esimerkiksi ei haluta sijoittaa tupakkaan, niin on hyvä pohtia, olisiko edelleen esimerkiksi päivittäistavarakauppoihin mahdollista sijoittaa, huolimatta siitä, että he myyvät tupakkatuotteita. Onkin hyvä miettiä, miten henkilöstörahasto näkee itse kestävyyden ja vastuullisuuden käsitteet.

Henkilöstörahasto voi tutustua esimerkiksi varainhoitajan tai rahastoyhtiön toimintaan ja selvittää, miten tämä näkee kestävän sijoittamisen ja miten sitä toteutetaan. On hyvä selvittää, onko toimija esimerkiksi allekirjoittanut vastuullisen sijoittamisen periaatteet, onko jäsen jossain vastuullisen sijoittamisen organisaatiossa, ja miten toimija kommunikoi ulospäin vastuullisesta toiminnastaan. Kestävyyden mittaamisessa voi käyttää apuna aikaisemminkin mainittuja ESG-reittauksia, hiilijalanjälkimittareita, SFDR-luokituksia tai muita kestävän sijoittamisen mittaamisessa käytettyjä työkaluja, mutta on hyvä vielä muistaa, että hyvät arvosanat eivät automaattisesti tee sijoituskohteesta vastuullista. On hyvä vielä yrittää ymmärtää, mitä kestävyydellä juuri tietyn sijoituskohteen kohdalla tarkoitetaan ja tarkistaa, sopiiko se omaan käsitykseen kestävästä toiminnasta.

Kirjoittaja Reeta Jutila on SFR eli Scandinavian Financial Research:in kestävän kehityksen analyytikko