Kestävä sijoittaminen on maailmanlaajuinen trendi, joka kehittyy vauhdilla eteenpäin. Se on lähtenyt liikkeelle yksinkertaisista uskonnollisista ja eettisistä rajoitteista, mutta nykyään se nähdään kokonaisvaltaisena sijoitustoiminnan ohjaajana. Kestävästä sijoittamisesta käytetään usein myös muita termejä, kuten vastuullinen sijoittaminen, eikä sille ole olemassa virallista määritelmää. Yleisimmin kestävällä sijoittamisella viitataan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvien tekijöiden (eng. ESG) huomioimiseen sijoituspäätöksiä tehdessä.

Tämä blogiteksti on toteutettu yhteistyössä Scandinavian Financial Research Oy:n kanssa. Kirjoittajana on vastuullisuusanalyytikko Reeta Jutila, joka tutki Suomessa toimivien varainhoitajien kestävän sijoittamisen käytäntöjään Pro Gradu -tutkielmassaan vuonna 2022. Tutkielman tulokset pohjautuvat Reetan tekemään kyselytutkimukseen, johon vastasi 24 varainhoitajaa. Tulokset kuvaavat kattavasti Suomessa toimivien varainhoitajien käytäntöjä ja vastaajien hallinnoivat varat muodostavat suurimman osan Suomessa varainhoitajien hallinnoimista varoista. Tutkielma palkittiin Finsifin myöntämällä stipendillä syksyllä 2022.

Tässä blogitekstissä perehdytään kestävään sijoittamiseen, sen harjoittamiseen ja kestävyyden mittaamiseen hyödyntäen Reetan tutkielman tuloksia.

Miten kestävää sijoittamista harjoitetaan?

Kestävän sijoittamisen toteuttamiselle on olemassa useita eri lähestymistapoja. Vanhin ja yksinkertaisin tapa harjoittaa kestävää sijoittamista on sijoituskohteiden poissulkeminen ja tyypillisimmin esimerkiksi tupakka- ja uhkapelialoilla toimivat yritykset voidaan sulkea pois sijoitusportfoliosta. Poissulkeminen on myös tutkimukseni tulosten mukaan toiseksi suosituin tapa harjoittaa kestävää sijoittamista Suomessa toimivien varainhoitajien joukossa. Tällä hetkellä suosituin lähestymistapa varainhoitajilla on ESG-integrointi, mikä tarkoittaa ESG-asioiden sisällyttämistä osaksi sijoitusten valintakriteereitä. Näiden jälkeen seuraavaksi yleisintä on suosiminen, eli toimialan parhaisiin kohteisiin sijoittaminen ja aktiivinen omistajuus, eli yrityksen toimintaan ja strategiaan aktiivisesti vaikuttaminen.

Kestävä sijoittaminen on perinteisesti ollut suosituinta osakesijoituksissa, sillä siellä löytyy eniten dataa sen harjoittamista varten. Viimevuosina kestävä sijoittaminen on yleistynyt muissakin omaisuuslajeissa ja esimerkiksi green bondit eli vihreät joukkovelkakirjalainat ovat kasvattaneet suosiotaan. Tutkielmani tulosten perusteella hieman yllättäen Suomessa toimivien varainhoitajien suosituin omaisuusluokka harjoittaa kestävää sijoittamista on korkosijoitukset. Osakesijoitukset ovat seuraavaksi suosituimpia, minkä jälkeen eri vaihtoehtoisten sijoituskohteiden suosio vaihtelee. Osake- ja korkosijoitukset nähdään vaihtoehtoisia sijoituskohteita helpompina, sillä niistä on saatavilla paremmin dataa. 

Miten kestävää sijoittamista voidaan mitata?

Sijoituskohteiden kestävyyden arvioimiselle ei ole tällä hetkellä vakiintuneita käytäntöjä, minkä vuoksi se voi tuntua haastavalta. Erityisesti vaihtoehtoisista sijoituksista löytyy huonosti dataa, mikä tekee joidenkin vaihtoehtoisten sijoituskohteiden kestävyyden arvioimisen lähes mahdottomaksi. Tällä hetkellä kestävyysdataa on eniten saatavilla osakesijoituksista, joten luonnollisesti myös kestävyyden mittaaminen on niissä kehittyneintä.

Erilaiset ESG-reittaukset ovat suosittu tapa nykypäivänä tarkastella yritysten ja rahastojen vastuullisuutta. ESG-reittauksia tarjoavia tahoja on useita, joista tunnetuimpia ovat MSCI ja Morningstar. Yleisesti ESG-reittaukset luodaan arvioimalla lukuisia sijoituskohteen ympäristöön, yhteiskunnallisiin ja hallintotapa-asioihin liittyviä tekijöitä ja sen jälkeen muodostamalla niistä kokonaisarvosana. ESG-reittauksia käyttäessä on kuitenkin hyvä huomioida, että hyvä kestävyysarvosana ei ole tae siitä, että sijoituskohde on yhtä vastuullinen, kuin sijoittaja haluaisi sen olevan. Lisäksi on hyvä huomioida, että eri reittaajat käyttävät toiminnassaan erilaisia metodologioita, minkä vuoksi eri toimijoiden ESG-arvosanat eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

ESG-reittausten lisäksi myös erilaiset hiilijalanjälkimittarit ovat suosittuja tapoja kestävyyden arvioinnissa. Yleisesti ympäristöön liittyviä mittareita onkin olemassa enemmän, kuin yhteiskuntaan tai hallintotapa-asioihin. Lisäksi yksittäisten rahastojen vastuullisuuden arvioimiseksi on syntynyt erilaisia leimoja tai merkkejä, joista esimerkkinä on Joutsenmerkki. Merkin saamiseksi rahaston tulee täyttää tietyt kriteerit, jotka liittyvät poissulkemiseen, suosimiseen, vaikuttamiseen ja läpinäkyvyyteen. Rahaston tulee hakea Joutsenmerkkiä, jos haluaa käyttää sitä toiminnassaan.

Sijoitusrahastojen kestävyyttä voidaan myös arvioida niiden käyttämien EU:n regulaation pohjautuvien SFDR (Sustainable Finance Disclosure Regulation) -artikloiden perusteella. SFDR eli tiedonantovelvoiteasetus velvoittaa finanssimarkkinatoimijoita selittämään, kuinka he huomioivat kestävyysriskit toiminnassaan, tai kertomaan, miksi eivät näin tee. Tiedonantovelvoiteasetuksessa jaetaan rahastot kolmeen kategoriaan: Artikla 6 (rahoitustuote ei huomioi kestävän kehityksen tavoitteita), Artikla 8 (rahoitustuotteen toiminta edistää ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä asioita) ja Artikla 9 (rahoitustuote tekee vain kestäviä sijoituksia). Näihin SFDR mukaisiin artikloihin on kuitenkin hyvä suhtautua varauksella, sillä niihin liittyvä sääntely on vielä kesken.

Tutkielmani tulosten mukaan varainhoitajat käyttävät kestävyyden mittaamisessa erilaisia ESG-reittauksia ja hiilijalanjälkimittareita, minkä lisäksi organisaation ulkopuolista dataa esimerkiksi kiistanalaisiin aseisiin liittyen hyödynnetään kestävyyden mittaamisprosessissa. Suurin osa varainhoitajista näkee kestävyyden mittaamisen haastavana, ja he nostavat siihen liittyen esille vastuullisuuden moninaisen käsitteen, sekä sen mittaamisen metodologioiden eroavaisuudet. Suurimmat haasteet kestävyyden mittaamisessa liittyvät datan saatavuuteen sekä vertailtavuuteen.

Miten kestävästä sijoittamisesta kommunikoidaan?

Varainhoitajilla ja sijoittajilla on useita eri keinoja kommunikoida ulospäin kestävään sijoittamiseen sitoutumisesta. Yksi yleisimmistä tavoista on allekirjoittaa YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen perusteet, jolloin toimija sitoutuu muun muassa kehittämään kestävän sijoittamisen käytäntöjään ja raportoimaan julkisesti näiden sisällyttämisestä toimintaansa. Tämän lisäksi liittymällä Finsifin, eli Finland’s Sustainable Investment Forum ry:n jäseneksi, voi toimija viestiä sitoutumisesta kestävään sijoittamiseen. Tutkimukseen vastanneista varainhoitajista lähes kaikki olivat niin kestävän sijoittamisen periaatteiden allekirjoittajia, kuin myös Finsifin jäseniä.

Kestävään sijoittamiseen sitoutumisesta voi kommunikoida ulospäin myös sitoutumalla joihinkin kestävän sijoittamisen aloitteisiin. Tänä päivänä erilaisia aloitteita löytyy lukuisia ja suurin osa niistä keskittyy johonkin tiettyyn tavoitteeseen, kuten esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttamiseen tiettyyn vuoteen mennessä. Kyselyyn vastanneiden varainhoitajien keskuudessa suosituimmat aloitteet olivat The Net-Zero Asset managers -, Climate 100+ - ja CDP-aloitteet. Aloitteiden lisäksi sijoittajat ja varainhoitajat voivat myös tehdä julkisia sitoumuksia kestävään sijoittamiseen liittyen. Tutkielmani perusteella suurin osa varainhoitajien tekemistä sitoumuksista liittyvät ympäristötavoitteisiin, esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Kestävästä sijoittamisesta kommunikoidaan ulospäin usein myös nettisivuilla, esimerkiksi julkaisemalla sijoituskohteiden poissulkemisperiaatteita tai kertomalla aktiivisen omistajuuden toteuttamisesta. Tällä hetkellä kestävän sijoittamisen raportointia kehitetään, eikä virallista ohjeistusta ole vielä olemassa. Sijoittajien ja varainhoitajien tukena on kuitenkin erilaisia raportointiviitekehyksiä, kuten TCFD ja SASB, joita voidaan hyödyntää kestävästä sijoittamisesta raportoitaessa. Suosituin raportointiviitekehys on tutkimukseeni vastanneilla varainhoitajilla kuitenkin YK:n vastuullisen periaatteiden luoma ohjeistus.

Kirjoittaja Reeta Jutila on SFR eli Scandinavian Financial Research:in kestävän kehityksen analyytikko